Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

KATARIINA SUUREN AJASTA HARJUN MAAMIESKOULUN PERUSTAMISEEN

Harjun hovin historia alkaa jo 1700-luvulta. Venäjän keisarinna Katariina Suuren ajalta, jolloin Harju kuului Elfvingin suvulle. Viipurissa toimiva kollegia-asessori Johan Elfving (1737-1809) oli saanut Harjun tilaan asukaskirjan eli käytännössä omistuskirjan. Johan Elfvingin  poika Anton Elfving nimitettiin Kymen kihlakunnan kruununvoudiksi. Hän päätti asettua asumaan Harjuun vuonna 1812 ja hän  asui Harjussa ainakin vuoteen 1831. Anton Elving rakennutti honkatuleista päärakennuksen, joka valmistui vuonna 1816. Lisäksi hän rakennutti muita talousrakennuksia ja näin Harjun taru sai alkunsa. Harju ei siis ole ollut lahjoitusmaatato ei edes perintötila, vaan kruununtila, jota ylläpidettiin virkapalkalla.

Harjusta suurkartanon loi Fredrik Wilhelm  Baeckman (1788-1853), joka sai kasvatuksen Pyhtään Stockforsin kartanossa kasvattivanhempiensa luona. Vaiherikkaan armeijauransa jälkeen hän sai perinnön Englannista . Vuonna 1833 hän osti Harjun Elfvingeiltä, sekä osti Harjun ympärysmaita mm. Bruunin suvulta. Hän hankki lisää lehmiä, lampaita ja sikoja. Hän kuivatti soita, mm. Suurkorven 35 hehtaaria, viljelysmaaksi. Vuonna 1846 Harjuun tuli valtion laskuun Skotlannista ostetut, Suomen ensimmäiset ayshire-rotuinen sonni ja kaksi lehmää. 10 vuotta myöhemmin Harjussa siirryttiin uuteen ruokinta menetelmään eli sisäruokintaan myös laidunaikana. Tuotantotulokset olivat mahtavat. 1860-luvun lopulla rakennettiin meijeri, jonka tiloissa valmistettu voi myytiin pääsääntöisesti Pietariin.

Harjun hovin rauhalliseen elämään Haminan kadettikoulun oppilaiden vierailut toivat vaihtelua. Harjun hovin omat pojat Woldemar ja Johan kävivät Haminan kadettikoulua. Pääsiäinen 1842 on jäänyt elämään näihin päiviin asti, kun kadetti Emil von Qvanten sanoitti "Suomis sång"- laulun eli Suomen laulun Harjun hovin salissa. Pääsiäisesityksen sävellystyön teki Johan Baeckman, mutta Fredrik Pacius on säveltänyt nykyisen laulettavan version.

Vuonna 1853 tilan vetovastuun otti Fredrik Baeckmanin poika Woldemar. Hän alkoi Harjussa kunnostettaa tilan peltoja sarkajaoin, salaojin ja kiertoviljelyin. Harjun hovin pellot olivat ensimmäisiä tiiliputkin salaojitettuja peltoja Suomessa. Tilalla oli lisäksi nahanparkkaamo, mylly ja viinanpolttimo, joka tuotti yli 37000 litraa viinaa. Samoihin aikoihin ryhdyttiin rakentamaan olutpanimoa, mutta Virolahden kunta suhtautui erittäin kielteisesti oluen myyntiin ja panimon tuotto oli huono. . Kauppaa käytiin Pietariin, mutta myös mm. Englantiin, ja tilan nahkoja vietiin jopa Etelä-Afrikkaan. Tilan pinta-ala oli tuohon aikaan 6400 hehtaaria. Woldemar rakensi suunnitelmallisesti isänsä viitoittamana Harjusta mallitilaa, jonka oli tarkoitus olla esimerkki eikä ensisijaisesti tuottaa voittoa. Vuonna 1861 tsaari myöskin WoldemarBaeckamille maanviljelyneuvoksen arvon. 

Woldemar Woldemar kantoi huolta myös lasten kouluopetuksesta. Kinkerikunnan kokouksessa päätettiin perustaa Virolahden pitäjään kouluopetusta. Vuonna 1857 Harjuun kuuluvalla Haililan talon saunassa perustettiin Suomen ensimmäinen kunnallinen kansakoulu. Seuraavana vuonna 1858 perustettiin koulu myös tytöille.

Uudistukset maksoivat Woldewmarille liikaa ja hän ajautui konkurssiin vuonna 1870. Tila huutokaupattiin ja omistajaksi tuli Haminassa asuva venäläinen kauppias Konstanrin Aladin, omistajana 1870-1873. Aladin myi tilan Adam von Knorringille ja tämän puolisolle Julia Alexandralle. He kuuluivat virolaiseen aateliin: Heidän aikana Harjussa kehitettiin voin ja juustojen valmistusta. Harjun meijerissä siirryttiin uusiin sveitsiläisiin valmistusmenetelmiin ja tuotteet voittivat vuoden yleisessä maailmannäyttelyssä mitalin hyvyyden ansiosta. Brie-, campert ja nachtschatel-juustoja myytiin lähinnä Pariisiin. Valitettavasti von Knorring menehtyi Harjussa jo 35-vuotiaan aja juustojen markkinointikehitys jäi kesken. Nuori leski koki ison tilan pitämisen liian raskaana ja kauppasi tilaa valtiolle, joka vuoden tinkismisen jälkeen osti 6400 hehtaarin tilan 400000 markalla vuonna 1885. Laitokset, kauppa, meijeri ja panimo olivat kuitenkin vielä vuokralla. 

 

©2019 Rooliopas Rissanen - suntuubi.com