Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Talvisodan päätyttyä maaliskuun 13. 1940 uuden itärajan puolustus oli nopeasti turvattava. Jo maaliskuun loppupuolella tehtiin ensimmäiset päätökset uuden puolustuslinjan rakentamiseksi. Talvisodan kokemukset opettivat kiinteiden linnakkeiden suuren arvon puolustuksessa sekä tykistön merkityksen puolustuksen tukena. Puolustuslinjan suunnitelmaa laadittaessa sijoitettiin linnoitusjärjestelmään runsaasti tykistöä sekä kiinteää että liikkuvaa. Uuden puolustuslinjaksi perustettiin uusi aselaji linnoitustykistö.

Alustava suunnitelma linnoitustykistöjoukoista valmistui huhtikuun lopulla 1940. Talvisodan aikaisen Laatokan Meripuolustuksen eri lohkot päätettiin sijoittaa Saimaan järvialueelle. Niiden piti olla ryhmitysalueillaan Pohjois-Karjalan Pielisen ja Luumäen Kivijärven välillä toukokuun loppuun mennessä. Lopulliseen välirauhanaikaisen linnoitustykistöjoukkojen ryhmitykseen ja kokoonpanoon päästiin kesäkuun puolivälissä 1940, kun Maavoimien komentaja päätti laajentaa linnoitustykistöjoukkojen ryhmityksen järvialueelta koko itärajan pituudelle.

Laatokan Meripuolustuksen Jaakkiman lohko sai kesäkuun puolivälissä 1940 käskyn siirtyä eteläisimmäksi linnoitustykistöpatteristoksi Luumäen Kivijärven ja Suomenlahden välille. Patteristo saapui perille kesä-heinäkuun vaihteessa ja 8.7. se sai nimekseen Linnoitustykistöpatteristo 2.

Patteriston esikunta sijoittui Vehkalahden pitäjän Vehkjärven kylään  ja siellä Pienviljelijäyhdistyksen taloon. Patteriston ensimmäiset linnakkeet perustettiin Miehikkälän Kalliokoskelle ja Luumäen Pätärilään. Muut linnakkeet sijoittautuivat Virolahden Säkäjärvelle, Miehikkälän Pekkolan ja Ylämaan pitäjän Aittokoskelle. Linnoitustykkipatteristo 2 oli ainoa patteristo, jolla ei ollut sulkulinnakkeita.

Kalliokosken ja Pätärilän linnakkeet olivat koulutuslinnakkeita. Loput kolme olivat vartiolinnakkeita, niissä oli kolmen miehen vartio.

Kalliokosken ja Pätärilän linnakkeiden rakentaminen aloitettiin loppukesällä 1940. Kun linnakkeiden rakentamistyöt alkoivat olla jo pitkällä, aloitettiin vartiolinnakkeiden rakentaminen marraskuun tietämillä. Käytännöllisesti katsoen koulutuslinnakkeet valmistuivat tammi-helmikuussa 1941, Aittokosken linnake helmikuun lopulla sekä Pekkolan linnake että Säkäjärven linnake huhtikuun 1941 kuluessa. Patteriston tykkikalustoon kuului ainoastaan ranskalaisia De Bange - mallisia 155K/77 jäykkälavettisia tykkejä. Jokaisessa linnakkeessa oli 4 tällaista tykkiä, yhteensä koko patteristossa 20 tykkiä.

Linnakkeiden rakennusohjelmaan kuuluivat myös tiet ja varastojen teko ampumatarvikkeille. Koulutuslinnakkeille rakennettiin parakkiryhmä, jossa oli toimisto, majoitusparakit, ruokala, sotilaskoti, sairastupa, sauna, talli, varastot ja asuinrakennuksia.

Säkäjärven linnakkeen, Lke1/LinPsto2(16.Lin.Ptri) päätehtävänä oli Pihlajajoki- ja Virojokilaaksojen, Saivikkalan ja Miehikkälän kylien sekä niiden kautta luoteeseen ja pohjoiseen kulkevien teiden tulittaminen. Alueen suuruus oli 3,5 hehtaaria. Linnaketta nimitettiin myös Vallanjärven patteriksi.

Kalliokosken linnakkeen, Lke2/LinPsto2(17.Lin.Ptri) päätehtävänä oli pitkin Virojoki - ja Koskelanjokilaaksojen kulkevien teiden , Säkäjärven, Saivikkalan, Miehikkälän ja Hurttalan  kylien sekä niiden kautta kulkevien teiden tulittaminen. Alueen suuruus oli yhteensä 14 hehtaaria ja majoitusaluetta 5 hehtaaria.

Pekkolan linnakkeen, Lke3/LinPsto2(18.Lin.Ptri) päätehtävänä oli Ylijärven ja Ihakselan kautta kulkevien teiden sekä Urpalanjokilaakson tulittaminen. Alueen laajuus oli 9 hehtaaria.

Aittokosken linnakkeen, Lke4/LinPsto2(19.Lin.Ptri) tehtävänä oli toimia lähinnä vasta- ja tukitykistönä Virolahti-Kivijärvi välisellä kannaksella. Alueen laajuus oli 9 hehtaaria.

Pätärilän linnakkeen, Lke5/LinPsto2(21.Lin.Ptri) päätehtävänä oli itäpuolella olevien järvikannasten ja näiden kautta kulkevien maanteiden tulittaminen Urpalanjoen ja Kivijärven välisellä alueella. Alueen suuruus  oli 9 hehtaaria, josta majoitusalueen osuus oli 3 hehtaaria ja patterin 6 hehtaaria. Nimitettiin aluksi 4.Linnakkeeksi.

10.kesäkuuta 1941 linnoitustykistöjoukkojen reserviläiset käskettiin ylimääräisiin harjoituksiin. Reservien hälyttäminen tapahtui suojeluskuntapiirien toimesta. Kalliokosken ja Pätärilän pattereiden päälliköt velvoitettiin laatimaan atrkat suunnitelmat reserviläisten vastaanotosta.

Jatkosodan alkaessa linnoitustykistö järjestettiin  uudelleen. Linnoitustykistöpatteristo  oli IV Armeijakunnan alainen ja toimi Linnoituspatteristo 2-nimisenä. Eri patterit lähtivät välirauhanaikaista asemapaikoistaan kesän lopulla. Miehikkälästä siirryttiin Ylämaalle ja sieltä eteenpäin elokuun lopussa Viipurilahdelle, Koivistolle ja edelleen Syvärin yläjuoksulle.

Tänä päivänä Kalliokosken linnakkeesta on jäljellä tykkipesäkkeiden ja korsujen monttuja Kummikorvessa Suur-Miehikkäläntien ja Oravasuon välisellä metsäalueella.  Paikan koordinaatit 60,691713°, 27,562178° (WGS84).  

©2019 Rooliopas Rissanen - suntuubi.com