Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

HARJUN MAAMIESKOULUN PERUSTAMISESTA HARJUN OPPIMISKESKUKSEN AIKAAN

Vuonna Julia von Knorring möi Harjun hovin valtiolle. Harjun hovin alustalaistiloista 43 kappaletta myytiin isännille. Vuonna 1889 aloitti suomenkielinen maanviljelyskoulu toimintansa Harjussa. Laajassa Viipurin läänissä katsottiin olevan liian vähän maatalouskoulutusta antavia oppilaitoksia. Ensimmäiset opiskelijat aloittivat 1.11.1889, jolloin palkollissäännön mukainen renkien palvelusvuosi alkoi. Opetuksessa korostuio tieteellisyys ja sen takia oppilailta edellytettiin kansakoulun oppimäärän täydellistä suorittamista. Koulussa oli 25-30 sisäoppilasta, joiden lisäksi lähikylistä otettin ulko-oppilaita, jotka saivat seurata koulun teoreettista opetusta.

Tilalla oli tuolloin yli 100 lehmää, uusi 30 sian sikala ja uusi meijeri sveisiläisen juuston valmistukseen. Meiejrissä oli kaksi asuntoa, toinen navettatytöille ja toinen 10 oppilaalle. Vuonna 1896 Harju oli yksi viidestä maanviljelyskoulusta, joissa aloitettiin uusi kaksivuotinen karjanhoitajakoulu.

Uusi koulu oli menestys. Maamieskurssit olivat ensimmäiset laatuaan Suomessa ja pian niitä ruvettiin pitämään muuallakin. Harju tarjosi monille kansakoulun käynneille hyvän jatkokoulutuspaikan, jossa menestyminen toi vakinaisen ammatin ja mahdollisuuden jopa sosiaalisen aseman nostoon. Kouluun otettiin noin puolet hakijoista. Ensimmäisinä vuosina oppilaat tulivat ympäri Suomea, mutta erityisesti maataloudellisesti kehittyneistä Uudenmaan, Hämeen ja Lounais-Suomen lääneistä. Opetusta Harjussa on annettu Harjussa on annettu seuraavista eri aloilla:

- maatalousopetusta: 1889-

- puutarha-alanopetusta: 1919-1935 ja 1977-

- hevostalousopetusta: 1938-1953 ja 1980-

- kalastajakoulutusta: 1961-1978

1980-luvulla Harjuun tuli ravihevosia ja niiden perässä ratsuja. Nykyisin pääpainoalue onkin hevoustalous. Harjun oppimiskeskus on sisäoppilaitos, opiskelijat asuvat tilalla. Opiskelijoita on vuosittain noin 200 ja henkilökuntaa on noin 40. Peruslinjoilla asuminen, ruokailu ja opetus on opiskelijoille maksutonta.

Valtio luovutti oppilaitoksen ylläpidon vuonna 1996 Harjun oppimiskeskus Oy:lle, jonka osakkeista lähikunnat omistavat puolet ja toisen puolen omistavat alan järjestöt, kuten MTK, ProAgria ja hevosjalostusliitto. Koulutilan pinta-ala on noin 900 hehtaaria. Metsää on noin 700 hehtaaria, ja loput peltoa ja puistoalueita. Tilalla viljellään kauraa, ohraa ja heinää hevosille. Osa pelloista on kesantona ja nurmina. Alueet ovat yhteiskäytössä ns. Kolmikanaala eli Harjun oppimiskeskuksella, Reserviupseerikoululla ja Metsähallituksella. RUK järjestää harkoituksia ahkerasti pelloilla ja metsissä.

Tallipaikkoja on hevosille noin 100. Osa paikoista on varattu täysihoitohevosille ja valmennuksessa oleville ravureille. Maneesit, ratsastuskentät, kenttäesterata, harjoitusravirata ja vaihtelevat maastot luovat hyvät puitteet hevosurheilulle. Nykyisin Harju tarjoaa korkeatasoisen ja kansainvälistyvän oppimisympäristön luonnonbata-alan opiskelijoille, vanhassa idyllisessä kartanomiljöössä. Opetustoiminnan lisäksi Harjussa harjoitetaan maaseutumatkailutoimintaa. Matkailijat voivat majoittua viityisissä huoneistoissa kartanomiljöössä. Ryhmille järjestetään myös elämysmatkailutilaisuuksia.

              

©2019 Rooliopas Rissanen - suntuubi.com